Ihmisläheinen työ terveysalalla on monelle kutsuma-ammatti. Väestön ikääntyessä terveydenhuolto joutuu lisäpaineen alle, sillä potilaiden määrä tulee kasvamaan entisestään. Nyky-yhteiskunnassa tekniikan kehitys on huumaavan nopeaa. Uusia hoitotoimenpiteitä keksitään jatkuvasti. Potilasturvallisuus ja erityisesti lääkehoidon turvallisuus ovat olleet puheenaiheina vuosisadan alusta lähtien sairaaloissa tapahtuneiden vaaratilanteiden takia. Terveydenhoitoalalla lisäkoulutus on tämän takia erityisen tärkeää. Sillä voidaan syventää ja päivittää tietämystä sekä opiskella alalle tärkeitä taitoja ja tekniikoita uudestaan. Lisäkoulutuksen avulla työntekijät pysyvät työpaikan ja alan muutoksissa mukana. Se on sijoitus tulevaisuuteen. Samalla koulutus parantaa laitoksen toimivuutta ja tehokkuutta.
Täydennyskoulutusta tarjotaan usealla eri tasolla. Se voi olla ammatillista tai yliopistollista. Oppimisen kannalta hyödyllisempää on valita lisäkoulutus siltä tasolta, jolla ei ole aikaisemmin opiskellut. Silloin työntekoon saa uutta näkökulmaa. Ammatillinen täydennyskoulutus täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Sitä järjestävät ammatilliset oppilaitokset, kesäyliopistot ja työväenopistot. Ammatillinen lisäkoulutus on yleensä lyhyen kurssien mittainen mutta täydennyskoulutus voi kestää useamman kuukauden. Ammattikorkeakoulujen tarjoama lisäkoulutus on laajempaa kuin muut kurssit. Se voi kestää 30-60 opintoviikkoa, mutta on hyvin käytännönläheistä. Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto. Yliopistojen lisäkoulutukseen vaaditaan myös korkeakoulututkintoa. Ne ovat yleensä seminaareja tai pitkäkestoisia kursseja ja keskittyvät ainekokonaisuuksiin.
Terveydenhoitoalan lisäkoulutuksesta hyötyy myös yritys
Suomen suurimmissa kaupungeissa järjestetään vuosittain kymmeniä lisäkoulutuskursseja, joihin osallistuu tuhansia terveysalan ammattilaisia. Opiskelu on yleensä monimuotoista tai sen voi tehdä etänä. Täten sen voi helposti hoitaa työn lisäksi. Monet koulutuslaitokset tarjoavat räätälöityjä koulutuspaketteja terveydenalan yrityksille ja toimijoille. Lisä- ja täydennyskoulutuksen tarpeen määrää neljä asiaa: työntekijän peruskoulutuksen pituus, työn toimenkuva ja sen muutokset, työn vaativuus ja ammatillinen kehitystarve. Hyvänä täydennyskoulutustavoitteena voidaan pitää 3-10 koulutuspäivää vuodessa. Työntekijöiden ja työympäristön saamien hyötyjen lisäksi myös työnantaja ja laitos hyötyvät lisäkoulutuksesta. Jatkuva uusiutuminen ja uusien trendien mukana pysyminen on kannattavaa työorganisaatioille sekä yksilölle.
Maailma muuttuu nopeasti. Henkilökunnan kouluttautumisella pyritään luomaan muutosta yritykseen tai laitokseen sisältäpäin. Terveydenhuoltoalalla muutos ei välttämättä tapahdu, jos ei koulutuksessa olleita tilanteita esiinny päivittäisessä elämässä. Koulutuksen tavoite on sen tarkoituksenmukaisuus. Alan muutokset ja ammatillinen taso luovat tarvetta lisätiedolle ja koulutuksen kautta niihin voidaan löytää vahvistusta ja ideoita. Työpaikalla on koulutusten kautta varmistettu osaamisen taso, jonka avulla laitos voi pysyä mukana muuttuvassa ympäristössä ja kilpailutilanteessa. Henkilökunnan koulutus on aina pitkäaikainen prosessi. Koulutuksen hyödyistä ja haitoista tehdään paljon tutkimuksia ja niistä saadaan palautetta. Palautteen avulla pystytään kehittämään seuraavia koulutusjaksoja.
Lisä- ja täydennyskoulutukseen on monia keinoja
Omaehtoinen koulutus on Opetusministeriön suurilta osin rahoittamaa lisä- ja täydennyskoulutusta. Koulutukseen haetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle, joka valitsee opiskelijat hakemusten joukosta. Lisäkoulutuksesta oppilas joutuu maksamaan pienen kurssimaksun ja oppimateriaalin kulut. Työsuhteessa oleva aikuisopiskelija voi saada aikuiskoulutustukea. Aikuiskoulutustuen saamiseksi opiskelijalla ei saa olla muita tuloja ja hänen on pitänyt olla työelämässä yhteensä viisi vuotta, josta ainakin vuoden nykyisellä työnantajalla. Tukea saa ainoastaan julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa Suomessa. Tukea maksetaan enintään 19 kuukautta. Tuen suuruus on verrattavissa työttömyysturvaan ilman korotusosia ja se on palkansaajalle verollista tuloa.
Työpaikan koulutussuunnitelman mukaisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta ei tarvitse maksaa, sillä se on luettavissa työajaksi. Niistä maksetaan tuntipalkan mukainen korvaus työntekijälle. Määrättyä koulutusta ei saa järjestää kuitenkaan työntekijän vapaapäivänä. Jos työnantaja on antanut lisä- ja täydennyskoulutusta varten virkamatkamääräyksen, työntekijälle korvataan myös matkakustannukset ja päivärahat. Ainoa ehto päivärahan saamiseksi on se, että paikka, jossa koulutus tapahtuu, sijaitsee yli 15 kilometrin etäisyydellä työntekijän kodista tai työpaikasta. Koulutuspäivänä pidetään opetusta, jonka pituus on vähintään kuusi tuntia, tai koulutusta, joka on järjestetty kuutena tunnin mittaisena jaksona yhden kalenterivuoden sisällä.